Treenattiin viime viikolla pariin otteeseen agia. Nella ei roiskinut sunnuntaisissa treeneissä yhtään rimoja, vaan hyppäsi huolella kaikkien yli. Vielä kun kepit ja keinu saataisiin kuntoon, niin sitähän voisi pikkuhiljaa alkaa haaveilla kisaamisesta.

Laralla on kepeillä paljon parempi rytmi, kuin Nellalla. Moni asia on sujunut Laan kanssa helpommin, mikä johtunee varmaankin siitä, että miulla on enemmän kokemusta lajista. Laran kontaktit on hyvät (toivottavasti pysyvätkin). Radalla ongelma on se, että Laalla on hirmuinen kiire kontaktiesteille tarkistamaan oisko siellä lihapullaa.

Pyörittelin eilen Laraa muutamalla hypyllä ilman ääntä. Se lukee tosi hyvin miun ruumiin kieltä. Tollasia harjoituksia vois tehdä useemminkin